Kiinnostaako ulkomaillelähtö?

Holaa!

Muistan kun pari vuotta sitten kävellessäni koulusta koiin vaakasuorassa räntäsateessa vannoin itselleni (taisin oikeastaan jopa kirota tätä ääneenkin siinä hetkessä) että "en enää kestä tälläistä kuraa, mä niin muutan ulkomaille!" Tällaisten epätoivon hetkien lisäksi aina lomamatkojen jälkeen ahdistus palata Suomeen oli niin lamaannuttava, että olin aina lomanjälkeisen viikon 100% varma, että muutan pois Suomesta. Jotenkin arki kuitenkin vei aina mukanaan ja suomalainen mentaliteetti "enhän MINÄ nyt voi ulkomaille muuttaa" tappoi muuttohaaveeni. 

Viime keväänä sain aika puskista todella hyvän kuuloisen tarjouksen lähteä Espanjaan au-pairiksi ja kerran host-äitini kanssa puhelimessa jutelleena päätin, että se on nyt tai ei koskaan. Olin älyttömän innoissani mutta samalla tietenkin jännittynyt. Lentolipun ostin tyyliin silmät kiinni painaen vahvistus nappia, sillä minua jännitti niin paljon! Jännityksestä puheenollen: muistan ikuisesti sen tunteen lentokentällä kun istuin portin edessä ja mietin, että ei hitto mitäköhän tästäkin oikein tulee... Näin melkeen vuosi sen jälkeen voin sanoa, että siitä tuli elämäni paras kokemus ja olen varma, että päätös lähteä Espanjaan oli tulevaisuuteni, mielenterveyteni sekä elämänlaatuni kannalta se ainoa oikea. 

"Traveling is the only thing you buy that makes you richer"

Jos mietit ulkomaillelähtöä:

• Muista, että mikään ei ole lopullista. Jos sinua alkaa reissussa kaduttaa voit aina palata kotiin.

• Älä mieti liikaa!! Ei ole parempaa tapaa sabotoida itseään kuin ylimiettiä asioita. Tähän sopii oikeastaan sama ohje kuin siihen, kun ensimmäistä kertaa pitää uskaltaa ajaa moottoritiellä Espanjassa: silmät kiinni ja kaasu pohjaan.

• Itselläni ainakin jännitykseen toimi muiden ihmisten kanssa jutteleminen, he yleensä ovat asiasta melkeimpä enemmän innoissaan kuin sinä, joten he saavat kyllä sinunkin innostuksesi taas nousemaan suuremaksi kuin jännitys!

• Älä anna pelolle valtaa! Aina nuorempana mietin, että olisi niin siistiä lähteä ulkomaille ja ihailin niitä ihmisiä jotka tekivät sen. Jotenkin aivoihini oli kuitenkin iskostunut ajatus: "mutta enhän minä voi…". Hetkinen, miksi muka en voi? Kaikki muut ovat jotain super ihmisiä ja voivat, mutta minä en? BULLSHIT! Jos sinä haluat, sinä pystyt!

• Yritä olla odottamatta mitään. Jos maalailet pilvilinnoja päässäsi ja kuvittelet valmiiksi miten kaikki tulee menemään voi pettymys olla aika karvas. Toisten ihmisten saatika ympäristön on mahdotonta vastata päässäsi rakenneltuja kuvitelmia.

• Oikeastaan ei ole mitään mietittävää, ulkomaille lähtö on aina hyvä idea! Se opettaa niin paljon itsestä ja maailmasta ja olen varma, että harva katuu päätöstään lähteä. 

Silmät kiinni ja sekaan ;)

Yhteenvetona siis: elämä on lyhyt ja maailma on suuri joten lähde jos siltä tuntuu, myöhemmin ei ehkä tule enää mahdollisuutta. Läheiset eivät hylkää vaikka lähtisitkin ja tulisit häntä koipien välissä takaisin!

Ollaan rohkeita! 

Karolina