Ulkomailla asumisen varjopuoli: Missä on koti?

Moikka!

Iiks, 24 tuntia niin istuskelen lentokoneessa nokka kohti Helsinkiä. Matkalaukut alkaa olla joissainmäärin pakatut (lue: 5kg ylipainoiset), huone siivottu ja enää vaikein osuus on jäljellä; hyvästit. 

Ulkomailla asumisen huonoin puoli ehdottomasti on se, että vaikka on kaksi kotia, ei ole kotia. Kuulostaa ehkä vähän kliseiseltä, mutta tunnetustihan koti on siellä missä sydän on, mutta mitä jos se sydän on kahdessa paikassa? Kai sen voisi sitten ajatella niin, että on kaksi kotia, mutta ei se minusta niinkään mene. Aina kun menet kotiin sinun täytyy hyvästellä joku rakas ihminen. Tämä on todella raskasta ja ainakin minun tapauksessani se vain vaikeutuu joka kerta. Ainoa hyvä puoli mitä tästä keksin on se, että oppii arvostamaan läheisiä enemmän (ja tietenkin nautin myös siitä kun palatessa kotiin pitkästä aikaa saa olla hetken lellikkilapsen asemassa ;) ). Se fiilis kun näkee perheen ja ystävät pitkän erossaolon jälkeen on korvaamaton, silloin tietää että on tullut kotiin.

Rankkoja hetkiä!

Kaiken tämän syvällisen pohdiskelun jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että pidän kotina Suomea. Siellä olen syntynyt ja kasvanut ja siellä minulla on muistoja, ystävät ja perhe. Espanja puolestaan tuntuu minulle siltä kodilta mihin minun olisi kuulunut syntyä. Kuulostaa varmaan aika kummalliselta, mutta minun kierossa päässäni tämä tekee järkeä! Esimerkiksi kaikki tulevaisuudensuunnitelmat mitä olen miettinyt suuntautuvat kaikki Espanjaan, tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluan luoda itselleni elämän tänne.

Tämä kuva on otettu silloin kun viime elokuussa olin lähdössä Malagaan ensimmäistä kertaa. Oli aika jännittyneet fiilikset!

Tästä negatiivisesta seikasta huolimatta suosittelen kyllä ulkomaille lähtöä todella lämpimästi, oma maailmani on ainakin avartunut ihan hirveästi ja paljon on tullut kasvettua tämän viimeisen vuoden aikana. Nämä ovat sellaisia asioita, joita ei voi kukaan toinen ihminen sinulle antaa eikä niitä voi ostaa rahalla. Niinhän se on, että parhaat asiat ovat ilmaisia (lentoliput tosin on aika kalliita, kannattaa varata ajoissa) ja että on mentävä kauas nähdäkseen lähelle. Nyt on ollut kaukana sen aikaa, että on ihanaa tulla taas hetkeksi lähelle <3

Täältä siis tullaan Suomi, ilon ja haikeuden sekaisin tuntein ruisleipä mielessä! Jos joku muuten sattuu huomenna illalla olemaan Malagan lentokentällä niin se silmät umpeen itkenyt 10 (matkalaukku)liikakilon kanssa tuskaileva nyyhkyttävä blondi olen minä, saa tulla moikkaamaan.

Lopuksi vielä suuri kiitos parhaista parhaalle host- perheelle joka sai minut tuntemaan kun olisin osa perhettä, ja jonka kotoota löytyi myös minulle koti. Kiitos että avasitte minulle tämän maailman <3

Un beso,

Karolina