4+1 vippaskonstia liikakilojen välttelyyn ulkomailla (toimii myös Suomessa)

Heippa!

Nyt on melkein viikko vietelty Suomen kamaralla ja pikkuhiljaa alkaa taas tottua tähän elämään täällä pohjoisessa. Lentokoneessa istuessa oli hyvin aikaa miettiä kulunutta vuotta ja yksi ikävä asia nousi mieleen... Tämä asia tuli opittua niin sanotusti kantapään kautta, tai käytännössä suunhan kautta se meni ;)

Aupair- ja vaihto-oppilasvuotta viettäessä yleensä matkan tärkeimpänä tavoitteena on nauttia tästä ajasta koko sydämellä, joka monesti johtaa ruokavalion löysentämiseen ja juhlimisen lisääntymiseen. Tämä on toki ihan sallittua ja näin ainutlaatuisesta kokemuksesta kuuluukin nauttia täysin rinnoin (ja vatsoin). Itselleni au-pair syksynä karttui muutama lisäkilo juurikin tämän nautiskelun seurauksena. Tämä on oikeastaan hieman ”nolo” aihe kirjoittaa ja minulla meni aikaa ennekuin pystyin edes itselleni myöntämään, että nyt on tullut lihottua. Nyt vihdoin puolenvuoden jälkeen olen kuitenkin varmis uhraamaan oman egoni jotta voisin pelastaa tulevia au-paireja ja vaihto-oppilaita tältä kamalalta kohtalolta!

Vinkki nro 1: Jos olet Suomessa urheillut, älä lopeta sitä ulkomailla. Tässä meni minulla metsään… Vaikka tuntuu, että aikaa ei millään riitä kaikkeen uuteen ja ihanaan ja sen lisäksi vielä urheiluun, niin mietippä uudestaan. Ei toki tarvitse vetää kahta treeniä päivässä tai treenata edes joka päivä, mutta älä unohda urheilua kokonaan! Jos esimerkiksi tykkäät lenkkeillä voit tutustua uuteen alueeseesi lenkkien muodossa (mutta en suosittele lähtemään ensimmäisinä päivinä pimeää vasten koiran kanssa lenkille rikkinäisellä hihnalla joka katkeaa juuri sinä hetkenä kun tajuat, että olet eksynyt. Tämän jälkeen joudut nimittäin ottaa dogin kainaloon ja pimeässä yrittää epätoivoisesti suunnistaa kotiin kännykkä, kuulokkeet ja vesipullo toisessa kainalossa ja piski toisessa… Toki tämä tuo mukavaa vaihtelua perinteiselle powerwalkille ja saat mukavan poltteen myös käsiin, joten jos kaipaat uusia tuulia lenkkeisihi; go for it).  

Jos rantakadulla turistien seassa pujottelu kyllästyttää kannattaa lähteä sisämaahan jossa lenkkeilymaisemiin saa hieman vaihtelua!

Vinkki nro 2: Espanjassa helposti lähtee mukaan tähän viini lounaalla- kulttuuriin. Ei kannata antaa sille pikkusormea sillä se todellakin vie koko käden. Viinilasi lounaalla on kuin susi lampaan vaatteissa; tuntuu niin viattomalta vetäistä lasi vino blancoa lounaalla (varsinkin jos syö salaattia) mutta mieti: jos juot muutamana päivänä viinilasillisen lounaalla se on jo 4 annosta viikossa. Et ehkä lähtenyt juhlimaan sillä viikolla, mutta melkeen sama määrä alkoholia tuli nautittua. Tässävaiheessa kannattaa myös ottaa huomioon Espanjalaisten viinilasillisten koot; siinä mennään varmaan helposti 20cl tienoille :D

Vinkki nro 3: Kaikkien ruokavaliovirheiden äiti: ÄLÄ OLE SYÖMÄTTÄ KOKO PÄIVÄÄ JA ILLALLA VETÄISE KOKO PÄIVÄN KALOREITA KERRALLA NAAMAAN. Guilty!! Tuntui aina hirveän ansaitulta ajatella ”enhän mä ole syönyt tänään melkeen mitään joten voin hyvin vetäistä kunnon annoksen nyt illalla” Ei ei ja ei. Niinkuin kaikki varmaan jo tietää; tälläisestä rytmittämisestä menee aineenvaihdunta sekaisin, eli ei siis hyvä idea ollenkaan. Nyt tulee vinkki mitä on toitotettu joka paikassa ihan kyllästymiseen saakka: syö pieniä annoksia useita kertoja päivässä. Näin vältät nämä iltaiset ylilyönnit, verensokeri pysyy tasaisena koko päivän ja kroppa käyttää saadut ravintoaineet hyväkseen, eikä varastoi niitä uimarenkaaksi lantiolle. Toki Espanjassa myös uimarenkaat ovat tarpeellisia, mutta koska keskivartalolihavuus on vaarallista, suosittelen ostamaan mielummin ne rinkulat sieltä rantaputiikeista.

Vinkki nro 4: Älä kiellä itseltäsi totuutta. Double guilty! Nyt tulee päivän läppä: ajattelin omassa pienessä mielessäni päinvastoin laihtuneeni juuri tämän ”en syönyt päivällä juuri mitään” ja ”join viiniä vain lounaalla” politiikan ansiosta. Hehheh, eipä paljoa naurattanut kun Joulukuussa astuin Suomessa vaa’alle ja totuus iski päin näköä... 

En missään kohtaa ollut ylipainoinen, mutta itsetunnolle nämä kertyneet kilot olivat aika kova paikka

+1 Paras vippaskonsti jonka voin antaa tähän lisäkilojen välttelyyn on se, että hanki host-perhe jossa ei osata kokata. Metsään mentiin siis oikein urakalla tämän suhteen minun kohdallani. Host-äitini on loistavan persoonan lisäksi myös loistava kokki ja tälläinen herkkupylly kun olen niin sitä hyvää ruokaa ei vaan voinut vastustaa! Eli siis perhettä valitessasi varmista, ettei kumpikaan vanhemmista tai perheen lapset ole MILLÄÄN TAVALLA kiinnostuneita ruoanlaitosta. Näin vältyt ainakin kotona suurimmilta houkutuksilta (tai päädyt illalliselle pikaruokaravintolaan, who knows…?)

Tällä kirjoituksella haluan tuoda ilmi sitä miten helppoa itseä on huijata näissä asioissa. Elämästä saa ja pitää nauttia, kunhan ei sulje silmiä totuudelta. Siinä vaiheessa kun tietää haitat ja hyödyt voi itse tehdä valinnan josta voi jälkeenpäin syyttää/kiittää vain itseään. Minun tapauksessani koko syksy tuli nautittua ja keväällä sitten palattiin takaisin ruotuun ja voin onnellisesti sanoa karistaneeni kaikki syksyllä karttuneet kilot, ja se jos mikä on hyvä tunne!

Ihanaa juhannussunnuntaita kaikille, nautitaan lämmöstä <3

Un beso,

Karolina